Ajalla onni ja elämys

Onneksi kävimme harjoittelemassa, ajattelin uidessani.

Kisoja edeltävänä maanantaina olin pulahtanut Sallan ja seuraani liimautuneen hirvikärpässeurueen kanssa Nuuksion Ruuhijärveen. Uituani ehkä sata metriä olin ehtinyt moneen kertaan miettiä, kenen idea tämä oli. Ehkä omani? Mutta hiton typerä. Ja ei koskaan enää. Haukoin henkeä ja yritin saada uintia rullaamaan tähystäen samalla suuntaa.

Lauantaina Solvallan Swimrun-kisoissa osasin jo varautua ensimmäisen ja toisen uintiosuuden väliseen mielialan vaihdokseen. Kun on juossut reilu kaksi kilometriä metsässä märkäpuvussaan ja liukastelee järveen, kylmä vesi salpaa hengityksen. Itselläni hengitys on avovedessä uimisen A ja O. Jos hengitys ei kulje tasaisesti, uinti ei suju. Maanantain harjoituksen perusteella tiesin kuitenkin, että seuraavan uintiosuuden aikana hengitys rauhoittuisi, pääsisin kiinni uintirytmiin ja kaikki olisi taas suurenmoista. Toisella uintosuudella ajatus viettää lauantaiaamupäivä uiden ja juosten Nuuksiossa oli taas aivan loistava idea.

Lähdimme kisaan joukkuenimellä Manatee Spirit. Oli kai ihan ok ajatella eviä ja uida lopulta rintaa kaikki matkat, Sallan kauhoessa vieressä rauhallista vaparia.

Olin katsellut jo Porkkala Swimrunia sillä silmällä. Sitten tuli yhden tutun kanssa puhetta Solvallan Swimrunista, mutta hylkäsin idean, koska tiedän, että minusta ei ole juoksemaan yli kolmeakymmentä kilometriä poluilla ja uimaan lähes kuutta kilometriä avovedessä.

Mutta jotkut ideat ovat kuin hirvikärpäsiä. Ne ryömivät tiukimmankin lakin alle, pudottavat siipensä ja jäävät tuottamaan jälkeläisiä: muita tarttuvia pikkuideoita. Palasin Solvallan kilpailun sivuille vielä muutaman kerran fiilistelemään, ja tajusin, että tarjolla on myös Onnellisen tädin kunnolle sopiva lyhyempi matka – sprintti, jossa juoksuosuus oli n.12 km ja uinti 2 km.

Kun Salla varovaisesti kysyi, lähtisikö joku hänen kisaparikseen Solvallaan, olin ensimmäisenä käsi ylhäällä huutamassa minäminäminä. Lähden.

Kaikissa kisoissa, joissa olen pyllertänyt manaattina mukana, minua on ilahduttanut, kuinka monenlaisia ihmisiä siellä on huippu-urheilijoista meihin sunnuntaiseikkailijoihin ja jokanaistriathlonisteihin. Sekasarjassa kisasi isä ja tytär ja eri ikäluokkia oli lähes teineistä selvästi lähelle eläkeikää. Jokaisella on lupa vetää tyylillään. En ollut ainoa, joka vähän kokeili jotain uutta ja kiinnostavaa.

… kuten varusteita. Meillä oli reput selässä, uimme niiden kanssa. Mutta suurin osa oli sullonut geelinsä, patukkansa, turvapillinsä ja idealsiteensä märkäpukunsa sisälle. Nohevaa!

Päivän sana oli kuitenkin selvästi kuminauha. Kuulin vinkin, että jos sitoo korvatulpat kuminauhaan, vetää nauhan pään yli ja uimalakin päälle, niin siitä voi kivasti plopsauttaa tulpat korviinsa, kun liukuu uintiosuudelle. Kuminauhalla sidotaan myös pullari reiteen ja lättärit kylkeen juoksun ajaksi. Itse en käytä mitään edellisistä, mutta pakko todeta, että seikkailu-urheilijoissa piilee selviä McGyver-kykyjä.

Suhteeni juoksemiseen on ollut konkreettisesti ja henkisesti kivulias. Vaikka viihdyn monenlaisen liikunnan parissa, juoksemaan joudun pakottamaan itseni. Haluan kuitekin vimmaisesti tehdä asioita, jotka vaativat juoksemista, joten olen keväästä asti yrittänyt juosta lyhyitä lenkkejä edes kerran viikossa. Aina juostuani joku paikka on tavallista pahemmin kipeä. Lonkka vinkuu, ja kauan sitten murtunut luu ja katkeilleet nivelisiteet valittavat. Puolet kivusta on varmaan somaattista, paitsi heinäkuussa, kun reväytin pohkeeni. Mutta yhtä kaikki… en niin siitä juoksemisesta…

Endorfiininmetsästäjän pitkäaikainen polkujuoksupropaganda on kuitenkin päässyt suojausteni läpi. Metsässä juokseminen on ihan ok. Suorastaan kivaa. Ehkä jopa riemukasta.

Kun Nuuksiossa tuli kohdalle kyltti, jossa luki, että takana on kymmenen kilometriä, olin aidosti ylpeä itsestäni. Saatoin ajatella kuohuviiniä, mutta koska sitä ei ollut tarjolla, heitimme yläfemmat. Heilun maratonistien ja ultrajuoksijoiden kanssa, joten on tietenkin vähän hassua iloita juostuaan (ja uituaan) kymmenen kilometriä, mutta itselleni se oli henkinen voitto. Onnellinen täti ilahtuu niin pienestä!

Reitti oli mäkinen, emmekä juosseet nousuja. Minulla oli itseni paljon vahvempi kisapari, mikä on hyvä. En kehdannut heittäytyä kokonaan kävelemään, mutta sain määrätä tahdin. Pikku ongelma muodostui liian paksuista neopreenisukista, joihin jäi joka järvestä puoli desiä vettä. Alamäissä liukkailla kallioilla loiske oli ajoittain pelottavaa, kun jalkapohjan ja pidon välissä tuntui olevan pesusieni tai ilmatyyny.

Selvisimme havereitta, mutta jotain fyysisiä pikku kisamuistoja pitää aina olla. Osa pyyhkiytyy ruumiista kipugeelillä (Ah!), mutta uskon manaatin vinon hymyn seuraavaan viikolla Sallaa, jolla on kaulassaan hilpesti imujälkiä muistuttava uimalakin hankauma.

Solvalla Swim Run 2015 Team Manatee Spirit
Solvalla Swim Run 2015 Team Manatee Spirit on tullut maaliin ajalla onni, elämys ja riemuvoitto (3 h). (kuva Terho Lahtinen)

Onnellisen tädin kisavinkkejä epäröiville

  • Ilmoittaudu! Ehdit katua ja panikoida myöhemmin. Luultavasti et kehtaa enää perua, etkä ainakaan keskeyttää. Jossain vaiheessa kaikki muuttuu elämykseksi ja ihmeeksi.
  • Testaa kaikki varusteet oikeissa olosuhteissa ainakin kerran ennen kisaa.
  • Seuraa kisan Facebook-sivuja ja muuta viestintää. Pyydä Facessa kokeneemmilta neuvoja käytännön asioihin, kuten pakkaamiseen, varusteisiin ja eväisiin.
  • Lähde kisoihin kokeilu- ja elämysmielellä. Lupaan, että saat paljon suuremman kokemuksen, kuin koskaan olit voinut kuvitella.
  • Jos olette liikkeellä joukkueena, valitkaa tiimin nimi pieteetillä.
  • Someta ja ota pakolliset selfiet. Seikkailussa ovat mukana kaikki kaverisi ruutujensa ääressä.
  • Nauti joka hetkestä. Hengitä pelko pois.
Mainokset

3 thoughts on “Ajalla onni ja elämys

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s